Lautapelaajan seikkailut Krakovassa


Oli tullut synkkä ja harmaa syksy, ja samalla aika lähteä syysloman ajaksi ulkomaille. Näin lautapelinäkökulmasta katsottuna olisi ollut ajankohtaisempaa suunnata Esseniin Lunkisti-Teron tai Tuomon tavoin, vaan nyt suunnitelmissa olikin jo pitkään ollut kummipojan näkeminen Puolassa, joten matkustimme innolla koko perheen voimin vajaaksi viikoksi Krakovaan. Jälleennäkemisten ja nähtävyyksillä kiertelyn lomassa tuli samalla tehtyä myös muutamia peliaiheisia havaintoja.

Näin aluksi uskallan jo pelkästään Krakovan perusteella päätellä, kuinka paikallinen peliskene on hyvissä voimissaan myös Puolassa. Muualla maailmalla menestyneitä lauta- ja korttipelejä käännetään nähtävästi puolan kielelle runsaasti, monimutkaisia ja raskaita pelejä unohtamatta. Näistä laitoksista ei tosin ole juuri kaltaiselleni puolaa taitamattomalle suomalaiselle iloa, ellei englanninkielisiä sääntöjä ole saatavilla. Niinpä koetin etsiä sääntöjen lisäksi enimmäkseen pelejä, joiden komponentit olisivat mahdollisimman kielivapaat. Sanoisin, että missio oli hieman hankala, muttei suinkaan aivan mahdoton. Miten ja missä tämä onnistui – se selviää seuraavaksi.

Näin matka alkoi.

Ensimmäisenä nokka osoitti kohti Empikiä. Tämän ketjun liikkeet toivat mieleen entiset Anttilat TopTeneineen, jotka tarjoavat monenlaista viihdettä musiikista peleihin. Empikin valikoimassa oli ainakin Zamek, joka paljastui Carcassonne: The Castlen uudeksi, Reiner Knizian edelleen kehittämäksi päivitetyksi editioksi. Peli houkutti hetken, mutta todettuani, että sen sääntöjen kääntäminen olisi silti vaatinut olemattomiin taitoihin nähden aivan liikaa työnsarkaa, päätin pitäytyä kotona löytyvässä vanhassa kunnon Carcissa.

Meinasiko jahtini tyssätä jo heti alkuunsa? Onko tämänkertaisessa bloggauksessa niin mitään järkeä? Ehkä on, ehkä ei, mutta jotain odottamatonta Empikistä kuitenkin löytyi. Menolippuun on yllätyksekseni ilmestynyt aivan hiljattain uusi Puola-lisäkartta, ihan Alan R. Moonin virallisena luomuksena. Järjestysnumerolla 6 ja 1/2 merkittyä lisäosaa myydään kaiken lisäksi tällä hetkellä eksklusiivisesti vain Puolassa. Tämän tajuttuani nappasin sen mukaani empimättä.

Kerro jo: millainen Menolippu: Puola oikein on?

Tällä kertaa pelillä saattaa olla enemmän matkamuistoarvoa, sillä Wsiasc do Pociagu: Polska ei vaikuta ainakaan päällisin puolin niin ihmeelliseltä 2–4 pelaajan lisäosalta. Onko lisäosan järjestysnumero jonkinlainen enne pelin saamasta arvosanasta? En tosiaan vielä tiedä – voin kuitenkin koettaa kertoa pelistä jo jotain, vaikken olekaan vielä ehtinyt tätä testaamaan.

Menolipun Puola-lisäkartta tuo ison pelin jälleen sen yksinkertaisimmille juurille. Lopputulos muistuttaa jokseenkin parhaimpien joukkoon kuuluvaa Sveitsi-lisäosaa, sillä myös Puola-versiossa reittien luominen naapurimaihin on suuressa roolissa. Tunnelit ovat tosin poissa. Mukana on paitsi matkaliput, kuten normaalisti, myös erillisiä pisteytyskortteja, joita on mahdollisuus saada tekemällä reitin Puolan kahden tai useamman naapurivaltion välille. Pelaaja saa tällaisen reitin luotuaan parhaimmat tarjolla olevat pisteet kustakin maasta.

Näiden lisäpisteiden saamiselle on kuitenkin rajoite. Reitissä tulee olla ainakin yksi pelaajalle kokonaan uusi maa. Näin ollen pelaajan olisi hyvä laajentaa verkostoa ympäri Puolaa nurkassa nyhjäämisen sijaan. Kerrotaanpa esimerkkejä: pelin ensimmäisen reitin, sanotaan vaikkapa Saksasta Venäjään, luonut pelaaja saa 7+7 pistettä, kun taas toisen pelaajan myöhemmin luoma reitti Venäjän ja Ukrainan välille tuo 7+6:n sijasta vain 4+6 pistettä, sillä Venäjän parhaat 7 pistettä on jo otettu. Mutta jos sama pelaaja jatkaakin tämän jälkeen matkaa kohti Slovakiaa, hän saa pisteet Slovakian lisäksi myös uudelleen sekä Ukrainasta että Venäjästä, mikäli näitä on vielä jäljellä.

Tätä pitää päästä kokeilemaan pian.



Dragonus-pelikaupan myyntikoju on Galeria Krakovskassa varsin hyvässä piilossa. 

Tein jonkin verran valmisteluja matkaa varten ja etsin luonnollisesti etukäteen myös varsinaisia lautapelikauppoja. Yksi näistä oli Dragonus. En itse asiassa matkannut tällä kertaa kivijalkaliikkeeseen, vaikka oli tarkoitus, sillä kaupan miniversio löytyi isosta ostoskeskuksesta, Galeria Krakowskasta. Pieneen tilaan oli puserrettu yllättävän monipuolinen valikoima. Palvelu oli oikein ystävällistä ja asiantuntevaa.

Pelejä selatessa tuli tehtyä oikein mukava löytö – uusi Benjamin Schwerin suunnittelema peli, Hadara. Tämä on toki ilmestynyt jo jonkin aikaa sitten, mutta havahduin tähän vasta hiljattain, Lautapelit.fi:n varaston näyttäessä jo nollaa. Onnekseni Hadaran puolalaisen versionkaan kortit eivät sisällä tekstiä, ja niinpä missioni sai samalla onnistunutta jatkoa. Z-Man Gamesin sivuilta saa vielä toistaiseksi pelin säännöt, joten ainoaksi hommaksi jää apulappujen suomentaminen tai englannintaminen tavalla tai toisella. Parinkympin säästökään Z-Man-versioon nähden ei varsinaisesti haitannut. Crown of Emaran perusteella odotan Benjamin Schweriltä jälleen hyvää työtä – joskin Hadaraa on verrattu samalla lailla teemoitettuun 7 Wondersiin, minkä vuoksi peli on saanut positiivisen vastaanoton lisäksi myös loskaa niskaansa. Katsotaan, miten pelille käy meidän pöydällä.




Pari päivää myöhemmin lähdin uudelle kierrokselle ja kohti Shop Graczia. Tämä Plac Bohaterov Gettan lähellä sijaitseva pelikauppa oli mukava paikka ja hintatasoltaan itse asiassa edellä mainittuja edullisempi. Valikoimaa, niin puolan- kuin englanninkielistäkin, on Shop Graczissa runsaammin kuin Veto - Games Centerissä, jossa piipahdin vain lyhyesti.

Shop Graczin neliöt on käytetty sijaintiinsa nähden hyvin: tilaa on hyllyjen lomassa runsaasti myös pelaamiselle ja jopa kahvikupposen nauttimiseen. Jonkinlaista osviittaa tästä saa vilkaisemalla uudelleen tämän jutun alkukuvaa. Saatanpa vaihtaa seuraavalla Krakovan-matkalla kiertelyjärjestystä ja suunnata Shop Gracziin heti ensimmäiseksi.

Sain kuitenkin huomata, että kaikelle tälle on kyllä yksi kova kilpailija.

(Huomautan tähän väliin, että tämänvuotinen urakka Pelaajien valinta -raadissa on jo miltei maalissa, sillä kyseisen palkinnon voittajat julkistetaan jo marraskuun alussa. Siis ihan pian! Jonain muuna ajankohtana saattaisitte kyseenalaistaa, miksi ihmeessä minä raadin jäsenenä johdatan teidät seuraavaksi pimeälle kujalle, jossa sijaitsee...

...flippereitä!?)

Täällä, Krakow Pinball Museumissa, voi kuluttaa suorastaan luvattoman paljon aikaa pelaamalla flippereitä. 40 zlotylla eli noin kymmenellä eurolla saa viettää kokonaisen päivän uusien ja monen kymmenen vuoden takaisten pelilaitteiden äärellä, jos vain niin haluaa. Jos kellaritiloista on jostain syystä tarvetta lähteä käymään muualla, niin ei hätää: saadulla rannekkeella pääsee tämän jälkeen takaisin pelaamaan flippereitä sekä arcade-pelejä loppuillaksi.

Olin aluksi epäluuloinen konseptin toimivuudesta. Käytännössä siis valehtelin itselleni. Ennen kuin sitä ehti huomatakaan, vilkkuvat valot, hämyinen peliluolan tunnelma ja ylenpalttiset bonukset (MULTIBALL!) veivät mennessään.

Tässä olikin vinkkini Krakovan osalta. Mikäli suuntaat muuten sattumoisin kohti Iso-Britanniaa, voit lukea ennen reissua myös tuohon maahan liittyvän ei-niin-millään-lailla-kaiken-kattavan osto-oppaani.


Nyt suokaa anteeksi, galaktiset seikkailut odottavat.

Kommentit