The Crew – The Quest for Planet Nine vie valttikorteilla avaruuteen

Kampanjana etenevä The Crew – The Quest for Planet Nine vie pelaajat mukaan 50 suoritettavan tehtävän mittaiseen seikkailuun. Erikoista pelissä on sen toteutus, sillä haasteet ratkaistaan yhteistyössä, tikkipelien sarjana. The Crew on mielestäni täysin ansaitusti palkittu vuoden 2020 Kennerspiel des Jahres -tunnustuksella. 

Tämä kirjoitus on antanut odottaa itseään puhtaasti käytännön syistä. Luotettavaa miehistöä on ollut varsin vähän ja sekin on matkan aikana vaihdellut. Satunnaisten pelien ohessa varsinainen kampanja on tullut aloitettua kolmesti ja nyt olen viimein sujuvasti puolessavälissä. Lisäksi tikkipelien käytänteet eivät ole olleetkaan monella niin hyvässä muistissa (tai ilmeisesti tynnyrissä kasvaneille tuttuja ylipäätään), jolloin kokonaisen tikki-konseptin ymmärtäminen ja vieläpä sen kääntäminen päälaelleen on vaatinut välillä pientä alustusta ja päälle enemmän harjoitusta. The Crew'n Kenner-luokitus hieman haastavampana pelinä on näin ollen osoittautunut osuvaksi. Samalla The Crew on myös hyvin kutsuva, sillä nopeat jaot koukuttavat kaikkia pelaajia yrittämään uudestaan ja jatkamaan skenaarioissa yhä pidemmälle. 

Kolminpeli ja komentajan varovainen aloitus. Toinen pelaaja voittaa tikin vihreällä seiskalla. Mitä muut yrittävät viestiä?

Suurin osa pelaajille tasaisesti jaettavasta pakasta koostuu korteista, joissa on numerot yhdestä yhdeksään neljässä eri värissä. Pakan mukana on myös neljä valtteina toimivaa rakettikorttia. Tikin aloittava (ja jatkossa juuri sellaisen voittanut) pelaaja pelaa kädestään kortin, joka määrää värin, mitä muiden kuuluu pelata. Suurimman kortin tästä aloitetusta väristä pelannut voittaa kortit eli tikin itselleen (ylimenopakkoa ei kuitenkaan ole). Jos jollakin ei ole tätä väriä kädessään, hän voi pelata pöytään minkä tahansa kortin – myös raketin, jolloin suurimman rakettikortin pelannut voittaakin tikin. 

Nyt viimeistään tiedät, kuinka tikki voitetaan. Se onkin hyvä, sillä on hyvä huomata, että The Crew'ssa täytyy osata myös välttää tikkejä oikea-aikaisesti. Voiton ja häviön ajoitus riippuu paljon tehtävistä, jotka määräytyvät kunkin pelin alussa. Tällöin komentaja (eli raketti-4:n haltija) ottaa ohjat, nostaa pienestä, samat perusvärit ja -numerot sisältävästä tehtäväkorttipakasta kortteja skenaarion mukaisesti ja ottaa näistä yhden itselleen. Muut pelaajat valitsevat muut mahdolliset tehtäväkortit myötäpäiväisessä järjestyksessä. 

Komentajan merkki, tehtävän suorittamisjärjestystä kuvaavia laattoja sekä vihjekortti ja -merkit. Signaali on jäänyt toistaiseksi peleissämme hyvin vähälle käytölle.

Tehtävien mutkikkuus ei rajoitu pelkästään valittaviin kortteihin, vaan näiden yhteydessä on usein myös tehtävälätkiä. Nämä kertovat, kuinka pelaajien täytyy voittaa tehtäväkorttia vastaavat kortit tikkiinsä tietynlaisessa järjestyksessä. Oikein toimimisen raja hämärtyy, kun toisten käsikorteista jää joko vain aavistus tai yhtä heikko käsitys kuin avaruuden pimeästä aineesta. 

Kiperän tehtävänvalinnan jälkeen on sentään mahdollista saada muilta apua. Pelaaja voi kerran, ennen tikin aloitusta, antaa vinkin yhdellä käsikortilla ja viestiä, onko kyseessä pelaajan pienin, suurin vai ainoa kortti kyseisessä värissä. Tämän yhteydessä pelaaja ottaa pöydällä olevan muistutuskortin käteensä, jottei kukaan (lue: pelaaja itse) unohda vihjekortin olevan vielä mukana pelissä. Kampanjan edetessä tähänkin kommunikointikeinoon tulee monenlaisia rajoituksia. 

Sekoitettujen korttien järjestys itsessään tuo The Crew'n tehtäviin paljon vaihtelua. Lokikirja nostaa panoksia entisestään lisäämällä peliin vähitellen erilaisia ehtoja, joiden tulee täyttyä skenaarioiden aikana. Tämä on oikein hyvä asia, kuten myös se, ettei mikään varsinaisesti myöskään estä pelaamasta alkupään helpompia pelimuotoja uudestaan ja uudestaan. 

On myös hyvä, että pelin laatikko kertoo The Crew'n olevan suunnattu 3–5 pelaajalle ja sisältävän erikseen kaksinpelivariantin. Saatan olla vähemmistössä, mutta pidän The Crew'sta huomattavasti kaksinpelinä. Tällöin komentajan rooli korostuu, kun komentaja pääsee huolehtimaan omien korttiensa lisäksi myös pöydälle asetetusta korttirivistä. Tämä muodostuu seitsemästä korttiparista, joissa toinen kortti on näkyvillä ja alempi paljastuu pelaajille vasta, kun oikeinpäin oleva numero on jo käytetty tikkiin. 

Tämä mahdollistaa korttien käyttämisen ja vaikkapa värien loppuun pelaamisen eri lailla kuin muilla pelaajamäärillä, mikä voi jouduttaa kampanjassa etenemistä – kunhan vain tuplavastuussa oleva komentaja tietää, mitä tekee, ja toinen pelaaja osaa kommunikoida oikeissa kohdissa. Kaksinpelikään ei näin ollen helpotu aivan liikaa tai muutu vain mekaaniseksi suorittamiseksi, vaan tarjoaa mielekkäitä haasteita. Tosin jo pelkästään kolmen pelaajan kesken tehtävät ovat luonnostaan kimuraisempia, ja voinkin kuvitella pelin vaikeutuvan aina vain pelaajamäärän kasvaessa.

Lähes vuosi on jo takana, ja odotan edelleen innolla uusia haasteita The Crew'n parissa. Komentaja kuittaa.

Palataan taas hetkeksi Maan pinnalle. Kuva on otettu Lontoon Science Museumissa.