Crown of Emara


Benjamin Schwer on tehnyt aiemmin lautapelejä enimmäkseen lapsille, mutta vuonna 2018 ilmestyneellä, Pegasus Spielen julkaisemalla Crown of Emaralla hän iskee ryminällä myös peliharrastajien tietoisuuteen. Tai ainakin näin pitäisi olla, sillä Crown of Emara on luokassaan kerrassaan fantastinen työläistenasettelupeli. Elämme vasta helmikuuta, mutta voisin jo nyt lyödä vetoa, että Crown of Emara nousee vahvaksi Kennerspiel des Jahres -ehdokkaaksi vuonna 2019.

Tässä Crown of Emaran näkymää kaupungista maaseutuun.

Crown of Emaran pelialueena on kaksi vapaasti koottavaa pelilautaa, joista toinen kuvaa maaseutua ja toinen kaupunkia. Maaseudulta saa resursseja – kangasta, kiveä, puuta ja viljaa – joita voi muuttaa voittopisteiksi ja muiksi tarpeellisiksi asioiksi kaupungilla. Pelilaudoilla liikutaan rondelin tavoin: pelinappulat siis kiertävät kehää ja liikkuvat määrättyjen askeleiden mukaisesti sektoreilla myötäpäivään.

Vaikka Emaran kruunu saattaa aluksi häkellyttää kahdella rondelillaan, pelin varsinaisessa keskiössä on niiden sijasta niihin liittyvä kortinvalintatapa. Kierroksen alussa kukin pelaaja nostaa pakastaan kolme korttia. Pelaaja valitsee näistä yhden ja sujauttaa sen yhteen oman pelilautansa kolmesta aukosta, jotka määräävät 1-3 askelta käytettäväksi joko maalla tai kaupungissa. Itse pelaamastaan kortistaan pelaaja saa samalla kertaluontoisen edun. Nämä vaihtelevat yhdestä resurssista erilaisiin alennuksiin ja lisätoimintoihin.

Kuvassa oma pelilauta ja kortit keltaiselle pelaajalle. Alarivillä on erikoiskykyjä, vasemmalta lähtien: yksi lisäliike, resurssien vaihto kullaksi, yhden artesaanin tai neuvonantajan halpuutus sekä minkä tahansa kaupungin alueen toiminnon tekeminen. 

Liikkumistoiminnon valittuaan pelaaja liikkuu askeleet ja pääsee suorittamaan toimintoja saapumispaikassaan. Maalla pelaaja saa yhden tai useamman resurssin olinpaikkansa perusteella.

Kaupungissa pelaaja pääsee muun muassa muuttamaan näitä torilla joka hyödykkeen sijasta käyväksi kullaksi, katedraalissa muualle vietäviksi kirjoiksi ja palveluksiksi, linnassa sormuksiksi ja työmaalla suoriksi voittopisteiksi. Kun kaupungin alueelle pääsee, siellä voi ahkeroida kunnolla ja suorittaa vaikka kaikki sen toiminnot, sillä useimmiten tehokkuus palkitaan. Alueen kunkin toiminnon voi tehdä kuitenkin vain kerran.

Kuvassa kaupungilta saatavia neuvonantajia, jotka tarjoavat apua tilanteeseen kuin tilanteeseen. 

Tämän lisäksi pelaajilla on vielä vuorollaan mahdollisuus johonkin tai vaikka kaikkiin kolmeen seuraavaan bonustoimintoon. Mikäli pelaajan resurssit vain riittävät, hän voi hankkia maaseudulle artesaanin omalta pelilaudaltaan. Nämä tehostavat maaseudun tuotantoa ja mahdollistavat leivän valmistamisen. Kaupungista, niin ikään resursseilla saatavat neuvonantajat auttavat pelaajia välittömillä palkkioilla ja loppupelin ajan kestävillä erikoiskyvyillä.

Entä se kruunu sitten? Pelaaja voi kullalla ja sormuksilla nostaa aatelisarvoaan ja samalla saavuttaa vähitellen suurta suosiota kansan silmissä.

Aatelisarvoja on kerättävä järjestyksessä paronista herttuaan. Pelaajalla on paroni jo valmiina, ja nyt yhden kolikon ja sormuksen myötä varaa myös kreivin tuomiin pisteisiin. Seuraava kreivikortin hankkija saa vain 5 pistettä. 

Kortin käyttämisen, liikkumisen (ja sen myötä alueella suoritettavat) toiminnot ja bonustoiminnot voi toteuttaa vapaassa järjestyksessä, kunhan ei aloita uutta ennen edellisen päättymistä. Järjestyksellä on paljonkin merkitystä, minkä huomaa etenkin tiukan paikan tullen. Kaikkien aukkojen täytyttyä alkaa uusi kierros uudella kolmella kortilla. Pelaajat käyvät yhdeksän kortin pakkansa läpi kahdesti, jolloin peli päättyy, kuuden kierroksen jälkeen.

Houkutus kaikkialle on jatkuvaa ja suurta. Asiaa ei varsinaisesti helpota se, että kierroksen aluksi käännetään uusi tapahtumakortti, joka vaikuttaa kaikkien pelin kulkuun. Tapahtumat ovat yhtä lukuun ottamatta positiivisia, ja nämä suorastaan kannustavat pelaajia menemään sittenkin hieman eri suuntaan, kuin mihin olivat aiemmin ajatelleet. Crown of Emara tarjoaa näin usein tilaisuuksia, joita ei vain voi kuvitella jättävänsä käyttämättä, mutta pelaajien mietittäväksi jää: riittävätkö rahkeet?

Tapahtumakortteja, joista alimmat tarjoavat kierroksen aikana lisäpisteitä linnaan tehdyistä lahjoituksista sekä asutuksista. Oikealla oleva tarjoaa heti kierroksen alussa kaikille yhden viljan. 

Jatkuva liikehdintä johtaa siihen, ettei Crown of Emaraa voi pitää aivan matalan interaktion pelinä. Suoraa kiusaa ei voi tehdä, mutta pelissä voi silti syntyä kovaa kilpailua muun muassa tuotantopaikoista, etenkin kolmin- ja nelinpeleissä. Tuotantotalot ovatkin ainoita paikkoja, joissa tilaa on vain yhdelle. Näin ollen varsinkin puun keruusta ja sen muuttamisesta pisteiksi voi monesti tulla toisille helpompaa kuin toisille.

Crown of Emarassa voi myös nähdä yhtäläisyyksiä esimerkiksi Istanbulin kanssa: kummassakin pelissä nopeammat liikkujat nappaavat hyödyt pienemmillä kustannuksilla ja/tai paremmilla tuotoilla kuin hitaat. Jälkimmäisten kohdalla lohtuna on, että pisteitä voi kerryttää monin keinoin – eihän kukaan voi ehtiä kaikkialle kaiken aikaa?

Keltainen päättää kiiruhtaa kolmella liikepisteellään ja sormuksellaan torille ja vaihtaa yhden kiven kolikoksi. Vihreä sen sijaan liikkuu maalla ja maksaa yhden puun ja viljan, jotta saisi paitsi kaksi pistettä, myös yhden työntekijän lisää kankaan ja leivän tuotantoon. 

Pisteistä puheen ollen, Crown of Emaralla on vielä yksi ässä hihassaan: pisteitä on nimittäin kahta eri laatua, ja niiden kanssa on tasapainoiltava. Asukasnappulat aloittavat pisteradalla nollasta. Koska talopisteet ovat pelissä harvemmassa, pelaajat saavat näissä ensin etumatkaa ensimmäisen tapahtumakortin mukaisesti, 20-45 pisteen tienoille.

Pelin lopussa pienempi pistemäärä ratkaisee. Tällöin nähdään, kuka on ollut parhaiten kansalaisten suosiossa ja samalla tarjonnut heille riittävästi koteja. Tämä sinänsä ennenkin toteutettu twisti huipentaa Crown of Emaran korostaen hienosti raastavuutta pelissä tehtävien valintojen välillä.

Pelit ovat välillä hyvinkin tasaisia. Vihreä jää tällä kertaa punaisen taakse 60 asukaspisteellään. Mikäli kyseinen nappula olisikin ollut 62:ssa, punainen olisikin hävinnyt kerättyään vain 61 talopistettä.  

Crown of Emara pakkaakin paljon päätöksiä suhteellisen lyhyeen peliaikaan. Tämä yhtälö on ehdottomasti pelin vahvimpia puolia. Julkaisijan antama Kenner-luokituskin on kohdallaan: pelaaja pääsee peliin mukaan, jos taustalla on jo hieman kokemusta moderneista lautapeleistä.

Pelilaatikon mukainen kesto (45-75 minuuttia) voi venyä, mikäli pöydän äärellä on pitkään pohtivia pelaajia. Tästä voikin jo arvata, että peli etenee nopeiten kaksin. Mainittakoon, että myös soolomuunnelma on sujuva ja helppohoitoinen. Vaikkei Crown of Emara ole siis lähelläkään raskaimpien työläistenasettelupelien tasoa, pienoinen riski analyysihalvaukseen on silti olemassa toimintojen moniosaisuuden myötä. Kuten monesti tällaisissa tapauksissa, tämä ei kuitenkaan ole varsinaisesti itse peliin liittyvä ongelma.

Crown of Emara pysyy nimittäin helposti lähestyttävänä hyvin yhteen hiottujen mekanismiensa ansiosta. Tutunoloinen, keskiaikaisvivahteinen teemakin auttaa asiassa, vaikkakin jotkut voivat pitää tätä aivan liian geneerisenä ja moneen kertaan nähtynä. Immersiossa kuitenkin auttaa pelin moitteeton toteutus, joka on yhdessä Dennis Lohausenin luoman kuvituksen kanssa aisteja hivelevää kautta linjan. Crown of Emara oli yksi syksyn 2018 Essenin Spiel-messujen yllättäjistä, ja täytyy sanoa, että peli yllätti minutkin, pelin kuvaukseen etukäteen hyvin perehtyneenkin, erittäin positiivisesti. On suorastaan ilo jatkaa pelivuotta 2019 näin hienon pelin merkeissä!

Tarjotaanpa teille vielä lopuksi hienoa maisemaa maalta kaupunkiin. 

Kommentit