Pikku Pelikaappi: Coco Loco ja Eläinpyramidi Maxi – Suuri Seikkailu


Vaikkei Timanttiponien lumo olekaan vielä hiipunut, on kuitenkin sopiva aika houkutella pikku pelaaja pöydän ääreen kokonaan toisenlaisilla eläimillä. Käsittelemme Pikku Pelikaapissa tämän vuosikymmenen parhaimpiin kuuluvia noin viisivuotiaille lapsille ja lapsenmielisille sopivia näppäryyspelejä, Coco Locoa ja Eläinpyramidi Maxi – Suurta seikkailua. *

Aluksi siirrymme iloitsevien apinoiden pariin. Isi on viettänyt Coco Locon parissa joidenkin mielestä lähes luvattoman paljon aikaa jo sen ilmestymisestä lähtien, mutta toisaalta, minähän en ole turhia lupia kysellyt. Parin vuoden jälkeen Coco Loco onkin viimein päässyt tositestiin "varsinaiseen kohderyhmään" kuuluvan henkilön kanssa.

Kuvassa pelin pääkomponentit, apinakatapultti ja yksi lukuisista lentoon lähtevistä kookospähkinöistä.

Tarkoitus olisi ampua kookospähkinöitä pöydällä oleviin koreihin, jousitettujen apinoiden käsien avulla. Mikäli pähkinä lentää ja jää keltaiseen koriin, saa pelaaja korin itselleen, pähkinöineen kaikkineen. Pelaaja saa punaisesta korista heti uuden vuoron. Pelin voittaa joko saman tien keräämällä koreista eteensä pyramidin tai olemalla se, jolle on pelin lopussa kertynyt koreihinsa eniten kookospähkinöitä.

Ampuminen ei ole Coco Locossa lähtökohtaisesti vaikeaa, sillä pienemmätkin kädet saavat apinasta hyvän otteen. Välillä pähkinä voi kuitenkin singahtaa joko kohti ääretöntä ja sen yli tai suoraan lattialle. Vaan ei huolta: vähitellen pähkinä lentää enimmäkseen kohti koriasetelmaa, kuten asiaan kuuluu.

Lopputulos ei ole kuitenkaan taattu. Kookospähkinät ovat nimittäin kimmoisaa kumia. Taitavan tähtääjänkin on vaikea ennustaa aivan täysin, mihin pähkinä lopulta tarkalleen pomppii. Joku toinen taas voi saada onnekkaan pompun kautta täysosuman koriin, johon ei edes aikonut ampua. Mikäli jommastakummasta jollain lailla harmistuu, huomaa pian pelaavansa aivan väärää peliä. Tällainen arvaamattomuus tasaa pelaajien välisiä taitoeroja kummasti ja tekee samalla Coco Locosta näppäryyspelin, joka viihdyttää sekä lapsia että aikuisia.

Huh, sepä liippasi läheltä! 

Ja mikä parasta: ei ole mitenkään kiveen hakattua, kuka on alakynnessä. Kotipeleissämme on huomattu, kuinka pikku vastustaja usein pommittaa vaivihkaa yhtä ja samaa lähikoria, jolloin tämän pähkinäsaldo karttuu melkoisesti. Mitä tekee tässä tilanteessa isi? No, yrittää tietenkin, hyvänä kasvattajana, osua kyseiseen koriin ja napata koko potin lapselta itselleen. Jostakin syystä juuri tällöin fysiikan lait tuntuvat olevan vain harvoin puolellani. Se taitaakin olla minä, joka ansaitsee opetuksen. (Katsotaan sitä sitten joskus myöhemmin.)

Mikään apinoista ei ole mennyt näiden vuosien jälkeenkään rikki, jouset ovat säilyneet hyvin paikallaan. Täällä ollaan kuitenkin vakuuttuneita siitä, että eri apinoiden kesken on erilainen tuntuma. Niinpä pikku pelaaja onkin nimikoinut oman erikoisapinansa. Näin varmistetaan riemukkaat pähkinöidenviskelyerät myös jatkossa. Mielipahaa esiintyy korien mahdollisesta varastamisesta huolimatta yllättävän harvoin, sillä erät ovat niin lyhyitä. Coco Locoa pelatessa ei siis tule miettineeksi (ainakaan seuraavaa, kömpelöä kielikuvaa siitä), osuuko kookospähkinä tuulettimeen vai ei. Tämä peli on pikemminkin kaikessa hullunkurisuudessaan täysosuma.

Eläinpyramidi Maxi – Suuri Seikkailu on juuri alkamaisillaan. Pikku tonttu tutkii tässä aloituskorttejaan.

Seuraavaksi viskomisesta huomattavasti varovaisempaan menoon. Miltä kuulostaa eläinten pinoaminen riippusillalla olevan krokotiilin päälle? Sopivasti jännältä, eikö vain? Eläinpyramidi Maxi – Suuri Seikkailu on paitsi jatko-osa suositulle Eläinpyramidille, myös mielestämme monin verroin kiinnostavampi peli kuin alkuperäinen. Tähän vaikuttaa toki jonkin verran myös taustatarina. Pikku pelaaja on hypistellyt Suuren Seikkailun eläinnappuloita ja ihastellut sen värimaailmaa jo aivan pienestä pitäen leikeissään. Kaikkeen muuhun – varsinkin pelin sääntöihin – on tutustuttu vasta vähitellen. Tähän on ennen kaikkea kiinnytty syvästi.

Vuoro alkaa nopanheitolla, joka määrää, miltä alueelta pelaaja saa lisätä eläimen pinoon. Valinnan voi tehdä joko pelilaudan ulkopuolella olevan eläinrivin kohdalta tai laaksoon jo aiemmin pudonneiden eläinten välillä. Kysymysmerkki antaa valinnan suhteen vapaat kädet. Riippusilta-symboli taas velvoittaa pelaajaa siirtämään yhtä jo pinossa olevaa eläintä eri paikkaan.

Tässä Eläinpyramidin versiossa puisten eläinten ja nopan ohella on mukana myös tavoitekortteja. Näitä jaetaan jokaiselle pelaajalle kolme kappaletta. Kussakin tavoitekortissa on kuvattuna kolme eläintä, jotka olisi hyvä saada kosketuksiin keskenään. Onnistunut suoritus tuo pelaajan lähemmäksi voittoa. Mikäli eläinpinosta osa sortuu, pelaajan on nostettava yksi kortti lisää. Pelaaja voittaa suorittamalla korttiensa tavoitteet ensimmäisenä.

Kyllä tämä tähän menee... Vai päästäisiinkö tavoitteeseen sittenkin vähän helpommalla keinolla?

Eläinpyramidi Maxi – Suuressa seikkailussa aikuisten ja lasten väliset ottelut voidaan muuttaa tasaväkisemmiksi – mitä onkin vaikeampaa tehdä pelisarjan ensimmäisessä osassa – juurikin tavoitekorttien ansiosta. Ylivoimatilanteet ratkeavatkin helposti antamalla muutama kortti lisää aikuiselle pelaajalle, siinäpä se. On toki mainittava, etteivät aikuiset välttämättä pärjää lapsia paremmin tässäkään Eläinpyramidissa, mikäli kädet tärisevät. Kirahvin lisääminen jo valmiiksi vinon ja huojuvan rakennelman päälle ei ole tällöin mitenkään itsestäänselvää.

Pelilaatikon pohja on aavikkoineen, tulivuorineen, savanneineen ja vesilaaksoineen tutun Habamaisesti kutsuvan värikäs ja tällä kertaa samalla aivan valtava tilasyöppö, mikä ei näistä kuvista aivan suoraan välity. Seikkailu on todellakin suuri. Toisaalta tämä on kookkaine eläimineen myös osa pelin vetovoimaa.

Siinä kaikki tältä erää! Näiden jo jonkin aikaa sitten ilmestyneiden pelien saatavuus on ymmärrettävästi tällä hetkellä heikkoa. Kirppareilla kiertely voikin tuottaa pelikauppoja paremman tuloksen. Etenkin Suurta Seikkailua myydään melko usein käytettynä.

* Ethän turhaan miettinyt sitä, kestääkö tämä julistus tarkempaa tutkimusta muutaman viikon päästä, kun 2020-luku koittaa, ethän? Rauhallista joulunodotusta sinulle, hyvä lukija.

Kommentit