Discordia pääsi yllättämään allekirjoittaneen sooloilijan. Tai no, Lukas Siegmonin luoma hieno kansitaide ei varsinaisesti tullut yllätyksenä, mutta siitä lähtien, kun tämä Bernd Eisensteinin peli näytti todelliset kyntensä, olen ollut käytännössä koukussa.  Olen mieltynyt Discordian lukuisiin pikku hiljaa avautuviin solmuihin ja ennen kaikkea paikasta toiseen risteäviin bonuksiin, jotka muistuttavat kovasti kupongintäyttöpelien ansioista. Discordia ei kuitenkaan ole teknisesti ottaen roll 'n' write, vaan tällä kertaa koko homma on kääritty isoon pakettiin ja toteutettu varsin laadukkain komponentein, mikä kieltämättä käy minulle enemmän kuin hyvin. Discordia on muutenkin vähän erikoinen tapaus, sijoitettuna sinänsä tavanomaiseen lautapelimiljööseen: Rooman valtakunnan kukoistuksen aikaan. Hei, tämä ei näytä kyllä miltään miljööltä...  Pelaajan tehtävänä on täyttää pelaajalaudallaan olevan Rooman-pätkänsä maaseutua, satamaa, sotilasaluetta ja toria vastaavanvärisillä laatoilla